XXXXI Viidenpitäjänajot 25.5.2014

Samalla aikaa kun osa joukkueesta oli ajamassa AHH etappiajoja Hikiällä, suuntasi neljän hengen lisenssitön iskuryhmä Antti, Joni, Ismo ja Christian ajamaan Porvoon maisemiin. Viidenpitäjän ajot on hieman vähemmän tunnettu Itä-Uudenmaan kauniisiin maantiereitteihin tutustuttava kuntoajo, jonka 90km reittivaihtoehto (muut 30km ja 50km) nimensä mukaisesti vierailee viiden eri pitäjän alueella. Reitti polveilee Porvoon, Sipoon, Pornaisen, Mäntsälän ja Askolan maisemissa.

Tapahtuman kisakeskuksena, sekä lähtö- että maalipaikkana toimi Porvoon Ammattiopisto Amisto. Järjestetty tapahtuma oli jo 41. laatuaan, joten tapahtumalla on varsin pitkät perinteet. Ajo on luonteeltaan kuntoajo sillä virallista ajanottoa ei ole, mutta se tarjoilee hyvää vauhtikestävyystreeniä sillä mukana on järjestävän seuran Akilleen sekä monien lähialueen seurojen kovajalkaisia kuskeja. Pikaisen silmäyksen perusteella osallistujia oli noin vajaa 100, joten mukavasti porukkaa on ilmaantunut lähtöviivalle.

Lähtöpaikalla starttia odotellessa sää tarjoili parastaan sillä aurinko paistoi miltei pilvettömältä taivaalta ja elohopea oli kivunnut varjossakin 29°C tietämille. Tiedossa oli siis melko kuumat oltavat. ACT:n neljän hengen tiimi asettui lähtöä odotellessa joukon kärkipäähän, sillä tavoitteena oli ”paukusta irti” kuten aina. Lähtölaukauksen kaiuttua eli saattoauton lähtiessä liikkeelle ryntäsi ACT:n nelikko välittömästi kärkeen saaden seurakseen kolme muuta kuskia.

Lähtölaukaus on kajahtanut. Kuva: Teuvo Tinell.

Alkumatkan vauhti olikin sitten varsin vauhdikasta, sillä gps-jäljen mukaan mentiin ensimmäiset 10km noin 39km/h keskarilla. Anttilan risteyksessä pääjoukko oli jo sitten lähes kaksi minuuttia meidän irtiottoporukkaa jäljessä. Sipooseen päin mentäessä sama meno vaan jatkui ja ensimmäiset 20km mentiin edelleen kovaa tahtia porukan koko huomioon ottaen eikä vauhti ollut laskenut juurikaan 39km/h alle. Tässä vaiheessa alkoi meidän irtiottoporukka hajoamaan: Christian oli jo jättäytynyt myöhemmäksi pääjoukkoa odottelemaan, ja jouduimme Ismon, Jonin, Antin ja yhden Akilleen kuskin kanssa ajamaan neljästään, sillä kaksi karkulaista oli päättänyt lähteä livohkaan jo alkuvaiheessa.

Paukusta irti. Kuva: Teuvo Tinell.

Neljän hengen maaseutumatkailua jatkui erinäisine rimpuiluineen vajaa 40km. Ismoa pisti kovassa vauhdissa ampiainen noin 30km kohdalla, mutta anafylaktiselta shokilta vältyttiin ja matka jatkui. Pariin otteeseen reittimerkinnät aiheuttivat harmaita hiuksia hienoisella epäselvyydellään ja pienuudellaan. Kotojärvi Golfin tietämillä meidän hetkellisesti kolmen hengen kokoiseksi kutistunut tiimi Joni, Ismo ja Antti ajeli pari kertaa siksakkia ihmetellen reittiopasteita. Akilleen kuski jatkoi tästä tietämättömänä onnellisesti oikeaan suuntaan. Ilmeisesti opasteilla haluttiin siirtymään kevyen liikenteen väylälle. Tästä hiukan eteenpäin Pornaisissa pääjoukko saavutti meidät ja pääsimme hetkeksi aurinkokannelle peesailemaan. Myös Akilleen kaveri tuli pääjoukon kiinniajamaksi.

Pääjoukossa vauhti olikin sitten varsin ok sillä siitä löytyi innokkaita vetäjiä muitakin kuin me. Harmillisesti pääjoukko meni poikki jolloin Antti jäi ainoana pääjoukon noin 10 hengen kärkiryhmään. Pääjoukon kärjen edettyä muutaman kilometrin Antti huomasi että Christian oli ilmestynyt siihen mukaan. Ismo ja Joni olivat jääneet pääjoukon jälkimmäiseen osaan. Pääjoukon mennessä kahtia tuli pelastava enkelina jälkimmäisen porukan keulille Akilleksen Gisle Sjöberg, joka laittoi joukon kuriin ja toimivaan telaketjuun. Siitä alkoikin kova yritys napata hatkamiehet kiinni. Pääjoukon kärki ei ollut vielä tässä vaiheessakaan saanut kiinni irti olevia kahta kovajalkaista kaveria jotka pääsivät heti alkumatkasta karkuteille.

Mäntsälän tietämiltä alkoi suora ”paluumatka” kohti Porvoota. Tässä vaiheessa noin kymmenen hengen kärkiporukka alkoi ajamaan telaketjussa, sillä tuuli oli ajoittain vastaista. Vetovuorot olivat lyhyitä mutta kovia. Sekä Antti että Christian olivat tyhjentäneet alkumatkalla jalkansa, joten palautella piti aina kun siihen oli tilaisuus. Monninkylään saavuttaessa pääjoukko sai lopulta kiinni edellä mainitut kaksi karkulaista jotka olivat olleet hatkassa hyvän aikaa miltei ajon alusta alkaen.

Viimeisen kymmenen kilometrin lähestyessä meni kärkijoukko hajalle kun alkumatkan hatkassa olleet päättivät lähteä kokeilemaan peesissä lepuuteltuja jalkojaan. Antti, Christian ja yksi Akilleen kuski jäivät tästä junasta ja pääsivät ajelemaan lopun kivat pikkunousut lievän vastatuulen kera. Tästä parin kilometrin jälkeen Antilta loppuivat jalat ja Christian sai lähteä yksin ajamaan kiinni edellä menneitä. Ja hyvin lopulta menikin sillä hän sai saalistettua vielä kaksi päänahkaa tullen maaliin heti muutaman kärkikuskin jälkeen. Parin kolmen kuskin jälkeen Anttikin saapui maaliin ja tästä parin minuutin kuluttua saapuivat maaliin Ismo ja Joni muiden loppupääjoukon kavereiden kera. Pikaisen arvauksen mukaan koko ACT-tiimi mahtui 15 parhaan joukkoon.

Christian poimii viimeiset päänahat. Kuva: Teuvo Tinell.

Treeninä varsin erinomainen ajelu mukavalla reitillä, sillä autojen kanssa kohtaamisia oli vähän ja ne vähätkin autoilijat kunnioittivat pyöräilijöitä. Alkumatkasta asvaltti oli varsin karkeaa ja routareikien rikkomaan, mutta loppuosa oli hyvinkin sileää ja mukavaa tietä.

Maalissa järjestetyssä arvonnassa onni suosi sekä Jonia että Ismoa. Ismo voitti t-paidan ja Joni Trekin oranssin juomapullon. Jonilla pyörän vaihto edessä kun pullo on eri merkkiä kuin pyörä? Pääpalkintona oli kaksi Jopoa mutta kukaan meistä ei päätynyt niiden onnellisiksi omistajiksi.

Tiimi poseeraamassa ajon jälkeen. Kuva: Teuvo Tinell.

GPS-jälki ajosta tämän linkin takana.